Ko Phra Thong eli Kultaisen Buddhan saari on komea, vähän tunnettu saari Khao Lakista pohjoiseen. Nimensä saari on saanut vanhasta legendasta, jonka mukaan saarelle olisi haudattu kultainen Buddha-patsas.
Patsasta ei ole koskaan löydetty, sen sijaan saarella voi kohdata oikeita luonnonaarteita: saarella pesivät niin uhanalaiset merikilpikonnat kuin harvinaiset linnutkin. Suomalainen Ekomatkaajat-matkatoimisto sai alkunsa saarelta kilpikonniensuojeluprojektista, joka jatkuu edelleen. Vapaaehtoistyöhön voi ilmoittautua Ekomatkaajien kautta.
Saari on hyvä kohde kilpikonnien suojeluun sillä se on rannat ovat hämmästyttävän pitkät ja ne ovat säilyneet luonnontilassa.
Phra Thongin luonto yllättää monet. Saaren keskiosa on savannia, jota enää harvoin näkee Aasiassa: hiekkaa, pitkää ruohoa, makean veden lammikoita ja harvakseltaan puita.
”Ko Phra Thong -saari on hyvin rauhallinen. Sen kauneus hiljentää ja rauhoittaa mielen. Paikkaa jää kaipaamaan ja lähteminen on aina ollut todella vaikeaa. Monta kertaa olen ajatellut, kuinka onnekas olen, että olen saanut tehdä töitä niin upeassa paikassa”, Ekomatkaajat perustanut Marjut Valtanen kuvaa kokemuksiaan saarelta ja vapaaehtoistyöstä.
Saari on litteä kuin pannukakku. Korkeimmat kohdat ovat noin 12 metriä korkeat kukkulat ihan saaren pohjoisosassa. Saaren itäosa on mangrove-metsää, jossa ei oikeastaan ole juurikaan kuivaa maata. Saaren länsi-osa on 15 kilometrin pituinen lähes autio ranta, jolla kilpikonnat pesivät.
Koh Phra Thongilla on paljon koskematonta luontoa, ja se on aivan kädenulottuvilla. Onnekas voi nähdä apinoita, varaaneja, perhosia, lintuja, makeanveden kilpikonnia ja jalohirviä. Delfiinejä ja muita mereneläviä näkee useammin, mutta merisaukon ja leopardikissankin Valtanen kertoo bonganneensa, tosin vain kerran.
”Rannalla olen nähnyt usein eläinten jälkiä, jotka ovat jääneet mysteeriksi”, Valtanen kertoo.
Majoitus Ko Phra Thong -saarella
Saarella on kolme hyvin erilaista kylää ja asukkaita on vajaat 300. Saarella on muutama ekohenkinen majapaikka, jotka ovat keskittyneet toistensa läheisyyteen. Näistä hienoin on Baba Ecolodge Resort.
Matkailijat voivat majoittua myös kotimajoituksessa. Kaiken kaikkiaan turismi on saarella vielä vähäistä, ja siksi myös palveluja on vähän, mutta jonkin verran kuitenkin. Sähköt vedettiin saarella vasta aivan hiljattain.
Valtasen mukaan Ko Phra Thong sopiikin parhaiten matkailijoille, jotka etsivät rauhallista, luonnonläheistä paikkaa. Diskonjytkettä saarelta ei löydy.
Naapurisaari Ko Ra
Aivan vieressä, Ko Phra Thongin pohjoispuolella, on toinenkin saari, Ko Ra. Se on aivan Phra Thongin vastakohta. Maasto on korkeaa ja viidakkoista. Naapurisaari on säilynyt vieläkin koskemattomampana.
Koh Ralla on paljon eri eläimiä kuin Koh Phra Thongilla – kissaeläimiä, kädellisiä, villisikoja, lintuja ja perhosia – ja kannattaakin yhdistää saaret samaan vierailuun, jos vain on aikaa.”
Ekomatkaajat ja kilpikonnien suojelu Thaimaassa
Kilpikonniensuojelulla on saarella pitkät perinteet. Ko Phra Thongin saari oli vielä 1970- ja 1980-luvuilla tärkeä etelänbastardin kilpikonnan (Lepidochelys olivacea) pesintäalue. Pesiä oli silloin vielä satoja. Italialainen Monica Aureggi meni saarelle 1996 tutkimaan ja suojelemaan kilpikonnien pesintää ja alkoi ottaa projektiin avuksi vapaaehtoisia, mitä on jatkettu tähän päivään asti.
Merikilpikonnien tutkimus on pitkän ajan työtä, sillä muutoksia ja trendejä on vaikea nähdä kovin lyhyellä jaksolla, joten jatkuvuus on tärkeää. Kilpikonnat edelleen myös tarvitsevat suojelua, sillä harmittavan usein pesät edelleen ryövätään ja konnat hukkuvat verkkoihin ja muihin kalastusvälineisiin.
Nykyisin konnia on vähän, mutta onneksi yksikin konna voi pesiä 4–5 kertaa kaudessa. Nykyisin pesät ovat lähinnä liemikilpikonnan (Chelonia mydas) ja harvemmin etelänbastardin tai merinahkakilpikonnan (Dermochelys coriacea).
Muut merkittävät kilpikonnan pesintäalueet ovat joko kansallispuistoja tai Thaimaan laivaston aluetta. Meriluonnonpuistoista tunnetuimpia ovat Similanin ja Surinin saaret Andamaanienmeressä.
Myös Phuketin ja Khao Lakin välissä sijaitsevalla Thai Mueang -rannalla on nähty merinahkakilpikonnan pesiä.
Ekomatkaajien kautta kilpikonnien suojeluprojektiin osallistuvat vapaaehtoiset etsivät saaren rannoilta kilpikonnanpesiä. He myös tarkkailevat meressä ruokailevien kilpikonnien käyttäytymistä läheiseltä kukkulalta käsin. Lisäksi vapaaehtoiset tekevät monenlaista yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa.
Projektissa ei näe konnia pesimässä, koska tiimi ei partioi rantaa öisin. Phra Thongilla on partioitavaa rantaa 15 kilometriä ja pesiä on harvakseltaan, joten on aika epätodennäköistä, että näkisi pesinnän, vaikka viettäisikin yön rannalla.
Konnia näkee parhaiten niiden käyttäytymisen seurantapaikalla. Vapaaehtoiset istuvat kahden tunnin seurantajakson ajan kukkulalla ja seuraavat pienelle alueelle tulevien konnien käyttäytymistä. Ne tulevat hengittämään merenpintaan, jolloin näkee konnan kokonaisuudessaan. Konnat ovat nuoria liemikilpikonnia ja karettikilpikonnia (Eretmochelys imbricata). Parhaimmillaan niitä näkee 2–3 kerralla. Takeita ei tietenkään ole, koska luontoa ei pysty kontrolloimaan. Toinen mahdollisuus nähdä konnia on silloin, kun poikaset syntyvät. Se on paras hetki koko projektissa.
Konnien näkeminen on kuitenkin vain osa kokemusta. Vapaaehtoiset pääsevät kokemaan myös paikallista elämää ihan eri tavalla kuin turistikohteissa.
Paikan vapaaehtoistyöstä voi varata vaikka viikon ennen aloitusta, jos projektissa vain on tilaa. Paikka suositellaan varaamaan kahdesta kolmeen kuukauteen etukäteen, jotta saa vielä kohtuuhintaiset lennot. Isompien lomien aikaan kannattaa buukata 3–4 kuukautta etukäteen.
Vapaaehtoistyön kestoksi suositellaan ainakin kahta viikkoa, jotta ehtii nähdä kaikki projektin osa-alueet, nähdä kilpikonnia ja tutustua myös paikkaan pintaraapaisua syvällisemmin. Sitäkin pidempi aika sopii sellaisille, jotka haluavat kokemusta tutkimuksesta kenttäolosuhteissa.
Projektiin on saapunut vapaaehtoisia myös vain viikoksi. Yksi viikko projektissa on kuitenkin hyvin lyhyt aika, eikä se oikeastaan riitä kuin pikaiseen tutustumiseen vapaaehtoistyöhön. Lapsiperheille viikon tutustuminen projektiin on kuitenkin usein juuri sopiva aika.
Kohteeseen pääsee vuosittain joulukuun puolivälistä tai tammikuun puolivälistä maaliskuun loppuun.
Kohde sopii kaikille yli 18-vuotiaille, jotka nauttivat pitkistä kävelyistä autioilla hiekkarannoilla.
Lasten kanssa vapaaehtoistyöhön
Alle 18-vuotiaat voivat osallistua Phra Thongin projektiin, mutta vain huoltajan seurassa. Lasten minimi-ikää ei ole. Yhdeksänvuotias pystyy hyvin osallistumaan työtehtäviin. Pienemmätkin lapset voivat tulla mukaan, mutta he eivät välttämättä pysty osallistumaan kaikkiin aktiviteetteihin.
Palaute lapsilta ja vanhemmilta on ollut todella hyvää. Tässä pari esimerkkipalautetta mukana olleelta perheeltä:
”Olimme viikon ensin Khao Lakissa ja sitten viikon kilpikonnaprojektissa Phra Thongilla. Reissu oli odotusten mukainen kaikilta osin. Meidän perheelle olisi sopinut hyvin vaikka kaksi viikkoa saarella ilman alustavaa lomaviikkoa. Toimintatapa oli kuitenkin toimiva ensikertalaisille ja sopii varmasti monelle muulle hyvin. Kaikki toimi ja toteutui niin kuin pitikin enkä saa mieleeni yhtään negatiivista asiaa. Projektissa oli sopivasti ’työtä’ ja vapaa-aikaa”, Ari Kukkola.
”Havainnoinnit olivat ihan mukavia, kun näki kilpikonnia. Rantakävelyt olivat raskaita. Ympäristö oli mukava. Ruoka oli aina tosi hyvää ja sitä oli tarpeeksi. Henkilökunta oli mukavaa. Merilevätutkimus oli kanssa ihan mukavaa kun tiedemies tiesi kertoa paljon tietoa kaikista eläimistä mitä löydettiin. Vapaa-aikaa oli tarpeeksi”, Arttu Kukkola, 14 v.
Matka Ko Phra Thongille
Saarelle kulkee päivittäinen lautta, mutta jotta löytää oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, pitää osata kysyä. Yleensä lautta lähtee Kuraburista kello 11, mutta nousuveden vaihtelut vaikuttavat aikaan.
Laituri ei ole Kuraburin päälaituri (josta lähtevät veneet upeille Koh Surin -saarille) vaan toinen, jonne ei välttämättä löydä ilman paikallista kuskia.
Ekomatkaajat järjestää luonnonsuojelumatkoja Thaimaan lisäksi Costa Ricaan, Etelä-Afrikkaan ja Kreikkaan. Ekomatkaajien sivuilta löytyy tarkempi kuvaus, mitä vapaaehtoistyö saarella pitää sisällään.
