Miten voisikaan paremmin tutustua kunkin maan aitoon kalastuskulttuuriin kuin paikallisen kalastajan kyydissä? Vastaus: ei mitenkään. Paikallisen kalastajan mukana pääsee näkemään kohteen perinteisen kalastuksen todellisen luonteen, miten paikalliset sitä harjoittavat.
Kun lähtee reissuun paikallisen kalamiehen kanssa, poikkeaa se paljon matkailijoille järjestetyistä kalastusretkistä. Ei kannata odottaa ylellisyyttä tai suurta venettä saatika miehistöä, vaan on oltava valmis tyytymään säkkituolin päällä istumiseen pitkähäntäveneen pohjalla.
Kuinka löytää paikallinen kalastaja?
Kalamiehen löytäminen on kiinni omasta asenteesta ja hieman sattumastakin. Ja mitä enemmän mielikuvitusta, sitä enemmän keinoja.
Kalastajaa voi etsiä kalastajakylistä, jolloin pääsee tutustumaan paikalliseen kalastuskulttuuriin kokonaisen kylän raameissa. Toinen vaihtoehto on yrittää bongata kalastaja aikaisin aamusta tai alkuillasta lastaamassa venettään valmiuteen resorttien lähistöllä olevilla laitureilla.
Tai ainahan voi kysyä suoraan neuvoa hotellin henkilökunnalta tai paikallisilta yrittäjiltä.
Oma matkani johti kalamiehen paattiin ajaessani sattumalta skootterilla hänen ohitseen Koh Koodilla. Mies oli juuri palannut aamukalasta ja kantoi kahden muun miehen kanssa kaksin käsin suuria tonnikaloja hymy korvissa. Pysähdyin katselemaan touhua, kunnes miehet olivat jo kadonneet näköpiiristä.
Hetkeä myöhemmin kyselin paikalla olleilta, tiesivätkö he, minne kalastaja meni, ja yritin etsiä tätä heidän osoittamastaan suunnasta. Tuloksetta. Onneksi thaimaalaiset ovat avuliasta kansaa ja auttavat mielellään etsivää. Niinpä muutaman soiton kautta onnistuin tavoittamaan kalamiehen ja sopimaan kalastusretken heti samaksi illaksi.
Ovelat barrakudat
Varmasti kaikki Thaimaan-matkaajat ovat huomanneet iltasella merellä palavat vihreät ja kirkkaat valot, jotka eivät tunnu juurikaan liikkuvan mihinkään suuntaan. Kyse on pienistä kalastuslaivoista, joiden kannella kymmenen ellei useampikin kalamies nököttää vapansa kanssa nypyttelemässä meren pohjaa.
Veneet pysyvät paikallaan sen aikaa, kun tapahtumaa riittää ja kalojen aktiivisuuden kadotessa ankkurit nostetaan ylös matkan jatkamiseksi uusille apajille.
Samalla tapaa toimitaan pitkähäntäveneessä, jonka miehistö vain on vähäisempi. Uistelukin olisi pitkähäntäveneessä mahdollista, mutta syöttikalastus on tehokkaampaa paikallisilla välineillä ja olosuhteissa.
Elävinä syötteinä toimivat pienet mustekalat ja kalmarit. Syötti kiinnitetään kahteen allekkain roikkuvaan koukkuun ja siimaan asetetaan noin 20–30 gramman lyijypaino.
Syötti lasketaan pohjan tuntumaan, ja kaloja houkutellaan tarttumaan siihen pienillä, ylöspäin suuntautuvilla nypytyksillä. Kalastuskeinona tämä on tehokas kuin mikä, sillä jos kalaa on, se kyllä käy syöttiin.
Haastavuutta luovat pienet barrakudat ja muut pikkukalaparvet, joiden koukutus on käsittämättömän vaikeaa. Ne varastavat ovelasti ja nopeasti syötin jäämättä koukkuun vastaiskustasi huolimatta. Pussillinen syöttejä on äkkiä mennyt parempiin suihin, kun kokematon on vavan toisessa päässä.
Omalla kohdallani reissun saldo jäikin vain yhteen pieneen piikkieväiseen kalaan, jonka lajia en koskaan saanut selville. Ehkä se oli paikallinen lahna. Paikallisoppaamme ei puhunut juurikaan englantia, joten ainoat mieleen painuneet sanat taisivat olla ”barrakuda” ja ”fish”. Pitkälle mentiin elekielen ja vierestä seuraamisen varassa.
Unohtumaton elämys
Kokemus oli silti vaivan väärti. Huomasin saaneeni vaatimattomalta reissulta enemmän kuin olin odottanut. Pieni pitkähäntävene oli vähintäänkin mielenkiintoinen ratkaisu, josta ei yllätyksiä puuttunut. Ankkureina toimivat raskaat kivitiilet, ja ohitse seilaavista toisista kalastusveneistä tuijottavat hämmentyneet silmäparit.
Myös pimeässä kalastaminen oli ainutlaatuinen kokemus: pimeyden laskeuduttua oli keskittyminen suuntautunut täysin siihen tuntemukseen, jonka vapa kämmeneen antoi. Auringonlaskukin paljasti mereltä käsin kauneimmat kasvonsa.
Vetouistelua pitkähäntäveneestä
Paikallisen kalastajan kanssa voi toki kokeilla myös vetouistelua. Voit saman tien unohtaa sivuplaanarit ja vapatelineet, sillä käytettävänäsi on todennäköisesti vain kaksi vapaa veneen sivuilla. Yksinkertaisuus ja alkeellisuus ovat valttia.
Uistelu tapahtuu melko lähellä rantaa hiljaisella vauhdilla, ja vieheiksi sopivat tutut vaaput. Vapoina toimivat tavalliset uisteluvavat ja kelana esimerkiksi spinflugassakin paljon käytetty Abu Carcian Rocket -malli, joka on kokoluokaltaan 6500–7500.
Mitä maksaa?
Suoraan paikallisen kalastajan kanssa järjestetyn retken hinta on tietenkin neuvottelukysymys. Sopiva hinta neljän tunnin kalastuksesta pitkähäntäveneellä on 1500 bahtia koko veneestä, johon mahtuu kaksi tai kolme kalastajaa.
Paras aika retkelle
Vaikka aamupäivät ovat ajankohdaltaan otollisempia kalastamiselle, varsinkin jos aikoo kokeilla myös vetokalastusta, on pimeässä kalastaminen kokemuksena ainutlaatuinen. Illan tullen merellä saattaa olla aallokkoa, mikä haittaa uistelua pienellä veneellä.
Eikä kellonaika tietenkään sulje pois mahdollisuutta saada kalaa. Paljon on päivästä ja tuurista kiinni.
Kalastukselle kannattaakin varata kohteessa aikaa, ja lähteä kalaan sekä aamulla että illalla. Kaksi erilaista ajankohtaa päivästä tarjoavat kaksi aivan erilaista elämystä.
Kiitos hyvästä kertomuksesta. Olen itse tehnyt jo useasti vastaavan kalaretken eri paikoissa Aasiassa, myös Thaimaassa. Ehdottomasti parhaita kokemuksia ja loistavia tapoja saada myös hyviä paikallisia ystäviä.
Erään kalastajan kanssa viemme saaliit aina samaan ravintolaan, johon sitten illalla peseytymiseen ja pienen lepohetken jälkeen menen illalliselle. Ravintola on valmistanut saamistani kaloista esim. 3 erilaista kalaruokaa. Maksan toki ravintolalle sen mitä pyytävät, mutta se on luonnollisesti erittäin edullinen. Käyn vielä erikseen kiittämässä ja ”tippaamassa” kokkia&keittiötä ja he hymyilevät ystävällisesti.
Yksi asia oli kertomuksessani kuitenkin hieman virheellinen: kirkkaat valot merellä ovat kalastajia, mutta he eivät kalasta kaloja vaan seepioita eli squids. Olen ollut pari yötä paikalla ja mielenkiintoista puuhaa. Valot houkuttelevat seepiat syvyyksistä ja niitä pyydetään koukuilla. Osa käyttää myös laskuverkkoa. Miehistö viettää usean viikon veneillä joissa seepiat käsitellään ja pakastetun. He tulevat sitten yhdysveneellä maihin muutaman päivän lomalle. Kovaa työtä!